maanantai 28. tammikuuta 2013

Footbag on oikea urheilulaji!

"Mielenkiintoinen" voisi kuvata tätä viikonloppua kaikkein parhaiten. Varsinaista suunnitelmaa ei ollut, hypättiin vaan iltajunaan kohti Berliiniä ja footbag-bileitä. Matka alkoi sillä, että junat oli myöhässä jalkapallomähinöiden takia. Ihan normaalia kuulema. Normaalia, että Schwerinin juna-asema oli täynnä poliiseja, ja junan ikkunoihin heiteltiin kaikenlaista tavaraa ja liikkeelle päästiin aikamoisen huudon saattelemana? Olin aika iloinen että oltiin jo sisällä junassa eikä asemalla. Hulluja nää saksalaiset..!

Ennen juhliin menoa käytiin moikkaamassa kaverin kaveria sen kämpillä, joka ei ollutkaan ihan pieni kämppä.... Vaan vanhaan tehdasrakennukseen rakennettu iso kommuunitalo. Talossa oli meneillään lautapeli-ilta ja pöydässä puhuttiin sekaisin saksaa, ranskaa ja engantia, ja isäntämme oli kotoisin Hollannista. Monikulttuurista meininkiä!

Myöhemmin yöllä etsittiin clubi, jossa juhlat pidettiin. Sisäänkäyntiä ei meinattu edes ekaksi löytää, clubi kun oli kellarikerroksessa. Oikeen kotoisa ja vähän hämyisä tunnelma, musiikkina oli technoa, dubsteppiä ja housea. Ihan kivaa vaihtelua Kharman ja Vaakunan samoihin soittolistoihin, vaikka pakko myöntää etten ihan päässyt tohon techoon sisälle, kun miusta vaan tuntui että sama biisi soi tunnista toiseen ja vaikka dj:tkin vaihtui, musiikki pysyi samana :D Bileet oli kyllä aika katossa, viimeinen DJ olisi aloittanut ilmeisesti kahdeksalta aamulla, sitä ei kyllä enää oltu katsomassa.. Meininki ja musiikki oli kuulemma aika ehtaa Berliiniä.

Oli oikein mukavata, vaikka muutamia mutkia matkaan tulikin. Erlebnistagen vahvuus piti olla viisi, mutta loppujen lopuksi se olikin vain kaksi... Lisäksi sain todeta, että footbag on kuin onkin ihan oikea urheilulaji, ja saksalainen seura juhli jo 15v synttäreitään. LISÄKSI tätä pallonpotkimista harrastetaan kuulemma Suomessakin, ja tapasin jopa suomalaisia footbagin pelaajia. Kaikenlaista sitä oppii joka päivä, footbag on kuulema ihan jopa laji, jossa Suomi pärjää. Erittäin mielenkiintoista. 

Nyt miulla on v a p a a t a a! Muut on koulutusviikolla, ja osallistuminen miulle ja muille vapaaviikkolaisille oli vapaaehtoista. Päädyin siihen, että osallistun koulutukseen keskiviikosta alkaen, ja pidän kaksi päivää vapaata ihan itsekseni. Tänään aattelin mennä shoppailemaan naapurikaupunkiin ja tehdä ehkä saksalaisille laskiaispullia :---)

lauantai 26. tammikuuta 2013

viime viikon meiningit

Olis taas viikkokatsauksen aika! Ja olikin aika muikee viikko.

Viikonloppua vietettiin ihan vaan täällä Wiligradissa löhöilyn ja leffaillan merkeissä. Koin siis ekat saksaksi dubatut leffat, ja täytyy sanoa, että ihan mielenkiintoiseltahan se kuulosti, kun Justin Timberlake puhui sujuvasti saksaa... Lisäksi testailtiin GPS:ien ominaisuuksia, normaalin koordinaattisuunnistuksen lisäksi kun nämä vehkeet piti sisällään erilaisia pelejä! Vempeleellä pystyi mm. etsimään lippuja labyrintista, tuhoamaan asteroideja ja pelaamaan muistipeliä! Aivan mieletöntä. Aivan mieletöntä oli varmaan myös se näky kun juostiin navigaattorit käsissä ympäri maita ja mantuja. Alla olevassa kuvassa teameri-kamu näyttää mallia, kuinka labyrintista löydetään kaikki liput.


Sunnuntai vierähtikin melkein kokonaan maanantaina alkavaa kurssia suunnitellessa. Olikin vähän erilainen tilanne, kun samasta koulusta tuli kaksi eri luokkaa, jotka majoittautuivat samassa talossa, mutta halusivat eri ohjelmat. Minä ja teameriparini saatiin ryhmäksemme 7.luokka, jossa oppilaita oli vain 7, kun osa ei luokkaretkelle osallistunut. Suunnittelua varten saadaan aina ennakkotietoja opettajalta luokasta, mahdollisista ongelmista, teema- ja ohjelmatoiveista. Tälle luokalle opettaja toivoi etenkin yhteistyöharjotteita.



Ryhmä oli ihan huippu, ja suoraan kuin oppikirjasta! Aluksi muutamilla nuorilla ei ollut oikein motivaatiota mihinkään, yksi tytöistä ei olisi halunnut nukkua muiden tyttöjen kanssa edes samassa huoneessa ja muutenkin melkein kaikki oli scheisseä. Maanantain ensimmäinen toiminnallinen Interaction tuntui ryhmälle hyvin vaativalta ja toisia syyteltiin epäonnistumisista. Illalla reflektoinnissa pohdittiin mikä meni pieleen, ja laadittiin yhdessä tavotteita ja toiveita viikolle, joita oli mm. yhteistyö, toisten kuunteleminen, mutta myös vapaa-aika ja hauskan pito sekä positiiviset kokemukset. Ekan haasteellisen interactionin jälkeen mentiinkiin sitten vaan ylöspäin viikon loppua kohden!

Viikon aikana puuhailtiin kaikenlaista. Ohjelmassa oli mm. korikiipeilyä, pari elementtiä Hochseilgartenissa, Biwakia, eli ulkona nukkumista, kaupunki GPS-touria ja linnakierrosta Scweriner Schlossissa.

Tässä nyt kuva siitä jättikiipeilytelineestä, eli meidän Hochseilgartenista :)
Minulle viikko sisälsi myös uusia juttuja! Kokeilin uutta elementtiä Hochseilgartenissa, Sand-Uhria, jossa kuljetaan köyttä pitkin ja keskellä matkaa pitäisi saada vaihdettua toiselle köydelle. Ja se ei ollutkaan ihan niin helppo nakki kun miltä kuulosti, selviydyin kuitenkin loppuun asti! Keskiviikkona oli vapaaehtoista ulkona nukkumista kaikille lapsille, jotka halusivat kokeilla. Neljän teamerin lisäksi ulos uskaltautui kuusi lasta, mutta aamulla laavussa oli enää neljä teameria ja kaksi lasta...... Itsehän nukuin niin sikeästi, etten edes kuullut, kun puoli laavua rymisteli takaisin sisälle nukkumaan, koska ulkona oli liian kylmä. Saatoin hieman katsoa huvittuneesti, kun saksalaiset pakkautuiva yhteensä KOLMEN makuupussin sisälle, kun ulkona oli muutamia asteita pakkasta. Itsekin olin sen verran nössö, että otin kaksi, enkä kyllä ainakaan palellut koko yönä, päinvastoin...

Meidän ryhmällemme viikko oli siis todella hyvä! Viikkoa vaan vähän vaikeutti toisen ryhmän ongelmat, talossa tapeltiin jonkin verran, muutamilta hävisi rahaa ja kaksi tyttöä lähetettiin kotiin kesken viikon. Meidän ryhmällemme viikko kuitenkin oli onnistunut, kaikilla oli kivaa ja opettaja oli erittäin tyytyväinen :) Nuorilta tuli palautetta, että nyt he ovat "oikea luokka" ja välit lähentyivät lyhyen ajan aikana selkeästi. Minulle viikko oli myös huippu, ja eka, kun olin kurssilla "oikeana" teamerina, enkä vaan apukäsinä. Kieli oli toisinaan lasten kanssa pieni ongelma, varsinkin alussa, kun nuorilla ei ollut halua edes yrittää englannin puhumista. Aina kun avasin edes suuni, sain aikamoisia paniikki-ilmeitä takaisin.. Tilanne kuitenkin parani loppua viikkoa kohden, mutta seuraaville kursseille aion kyllä miettiä muitakin keinoja komminikointiin.


Perjantai-iltaa vietettiin melko rauhallisissa merkeissä, kun kurssiväsymys painoi päälle. Järvi on jäätynt melkein kokonaan, ja uskaltauduttiin jopa kävelemään rannan tuntumassa (Varokaa heikkoa jäätä, hhmmmm, soi kyllä koko ajan korvissa..). Illalla tehtiin ruokaa ja katseltiin leffaa (englanniksi tosin tällä kertaa). 

Tänään on isot footbag (?? kyllä, kuka tiesi että footbag on oikea urheilulaji?? en minä ainakaan ennen tätä...) juhlat Berliinissä, joihin yksi teamereista on meidät kaikki kutsunut. Sain just puhelun, että miulle on järkätty junalippu, eli menossa ollaan! Oon kolme viikkoa rymynnyt vaelluskengissä, onkohan miulla ees mitään partyvaatteita...

perjantai 18. tammikuuta 2013

PG-viikko!

Se olis perjantai taas!

Viime viikolla tutustuin büroon, eli toimistopuolen hommiin, ja lisäksi kävin läpi mini PG:n, eli lyhyen koulutuksen hommaa varten. Toimistoapulaisen hommiin tustustuessa mm. laskin t-paitoja, laminoin puhelinnumerolistoja, järjestelin viime viikon ostoskuitteja ja kopioin papereita..... Ei siis ihan niin jännää kuin lasten kanssa telmiminen, mutta mielenkiintosta silti. Kahtena päivänä tein näitä hommia, ja kolmena päivänä käytiin läpi PG!

PG - eli pädagogische jotain - sisälsi mm. ohjaukseen liittyviä asioita (miten on otettava huomioon toiminnassa, miksi reflektoidaan ym.), vähän faktaa elämyspedagogiikasta ja tietoa Erlebnistagen toiminnasta ja tavoista. Uutta asiaa oli, mutta paljon oli myös jo tuttua juttua, eli siis menny seikkailukasvatuksen tenttiminen etukäteen ja Pantzarin ryhmänohjauskurssi ihan hukkaan!!!!! :--) Viikko on siis meinannu aika pitkälti toimiston pöydän ääressä istuessa, mutta ollaan me pidetty kivaakin!

Eilen oli miun viimenen PG-päivä, joten illalla pidettiin PG-Abend Partyt, johon kutsuttiin kaikki teamerit sekö myös toimistopuolen leitungsteamerit. Miun tehtävänä oli suunnitella illalle ohjelma, ja koska olin laiska, päädyin vaan yhteiseen kokkaamiseen ja kysyin muilta ohjelmaideoita. Menun suunnittelukaan ei ollut ihan helpoimmasta päästä, kun halusin tehdä jotain vähän erilaista, ehkä vähän suomalaista, mutta aika ja ideat ei vaan tuntuneet riittävän... Loppujen lopuksi päädyin pienellä avustuksella alkusalaattiin ja graaviloheen (tai jotain sen tapasta, jota saksalaisesta supermarketista löyty), makaronilaatikkoon ja jälkkärijätskiin. Ja tietysti ruokajuomaksi maitoa! Haha, nään vieläkin silmissäni ne kauhistuneet katseet, kun kielsin oluen juomisen ruuan kanssa! :---D

Michi, firman köysiekspertti, oli myös tän viikon paikalla, joten kun muita ideoita ei ollut, päädyttiin juhlaillallisen jälkeen - yllättäen - kiipeilemään. Käytettiin jotain spessuvehkeitä, joista minulla noviisina ei ole aavistustakaan mitä ne oli... Jokatapauksessa, toiseen jalkaan kiinnitettiin härveli ja toinen härveli köyteen käsiä varten. Sitten mentiin köyttä ylöspäin, samalla kun alhaalta laskettiin köyttä lisää. Tavoitteena oli saada koko köysi kiivettyä mahdollisimman lyhyessa ajassa. Ja voin kertoo, että se pari minuuttinen oli melkonen käsitreeni.... :---)


Tänään oli vähän väsyneempi päivä Büroolla, koska meidän PG-iltamat jatkui vielä kiipeilyhetken jälkeen musiikin ja muutaman Lübzerin kanssa. Toimistohommien lisäksi tänään on syöty Apfel kuchenia, ja käyty kävelemässä läpi yö GPS-tour, kun ei perjantai-illan ratoksi muutakaan keksitty kuin pimeessä metsässä taskulamppujen kanssa kävely... :--) Oli meininki vähän sellanen, että ois voinu ottaa iästä 10 vuotta pois, kun innoissamme etsittiin heijastimia taskulamppujen kanssa pimeästä metsästä..

Miulla loppuu koneesta akku, eikä toi nukkuminenkaan varmaan tekis pahaa. Viime viikolla talossa eleli yhteensä 9 asukasta, mutta viikonlopuksi tänne jäi vain miun lisäksi kolme muuta teameria, eli talo tuntuu tosi hiljaselta. Mutta, saanpa nukkua rauhassa yksin neljän hengen huoneessa! :-----)

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Kistenklettern!

Ei sitten päädyttykään poistumaan kylän alueelta viikonlopun aikana, mutta pidettiin kivaa täällä!

Lauantaina oltiin alunperin ajateltu, että olisi voinut käydä Schwerinissä ehkä leffassa ja oluella. Mutta jotenkin päivä venykin aika pitkälle, ennen kuin kukaan teki mitään, ja oli "kylmä" päivä (saksalaisten mielestä), joten ei sitten lähdettykään mihinkään. Katjan kanssa saatiin kuitenkin itsemme ylös ja ulos kävelylle iltapäivästä, ja tehtiinkin melko pitkä lenkki järvellä ja metsässä. Harmi vaan, ettei kumpikaan meistä ole ilmeisesti ihan ykkösiä suunnistamisessa, sillä kun luulimme olevamme takaisin talolla, olimmekin pari kilometriä toisessa suunnassa melkein juna-asemalla...... NO, käytettiin tilaisuus hyväksemme ja kipaistiin lähikauppaan, ostettiin muutamat oluet ja muita herkkuja, jota Suomesta ei löydy. Välillähän voi käydä niin, että lenkki päättyy vahingossa olut- ja herkkuostoksille?

Tänään söin oudointa ruokaa mitä olen ikinä syönyt! "Milchnudeln" oli kirjaimellisesti lämmintä maitoa, johon laitettiin makaronia ja sokeria...! Hyvää se oli, vähän niin kuin saksalainen versio riisipuurosta (?), mutta OUTOA! Aamupalapöydässä saatiin myös idea, että voitaisiin mennä iltapäivästä kiipeilemään! Kokeiltiin tällä kertaa korikiipeilyä, ja se oli myös ihan huipppuaaa! Ekalla kerralla vähän pelotti ja olin nyhverö, ja kasasin vain 9 korin tornin, mutta seuraavalla kierroksella sain torniin 13 koria :----)


Ja siellä mennään! Tornia siis rakennetaan koko ajan kiivetessä niin kauan kun haluaa tai niin kauan kun kestää pystyssä. Jos ei kaadu, voi kiivetä seisomaan päälimmäisen korin päälle ja katella vähän maisemia ja sen jälkeen pudottautua alas ja potkasta kaikki korit nurin. Viel Spass! Ja tuli opetettua samalla suomea, ja sana "kori", koska englanninkielisestä sanasta ei ollut hajuakaan ja saksankielinenkin meni vähän ohi.






Sellasta! Ens viikon oonki vähä eri hommissa, saan jonkinlaista koulutusta ja tutustun lähemmin Erlebnistagen toimintaan. Sitten tätä seuraavalla viikolla oon ilmeisesti taas kurssilla mukana ja pääsen temmeltää muksujen kanssa.

Nyt sormet ristiin, että tää nettiyhteys toimis sen verran, että saisin tän julkaistua... Jos joskus oon valittanut Suomessa DNA:n mokkulasta, niin se ei oo mitään tähän verrattuna.........

lauantai 12. tammikuuta 2013

lisää lunta..

Kyllä se nyt näyttäis niin olevan, etten pääse lunta karkuun..... Perhana vieköön! No, maisemat meidän huoneen ikkunasta on kuitenki ihan nätit :-----)



perjantai 11. tammikuuta 2013

eka viikko pulkassa

Perjantai!
Se meinaa sitä, että lapset lähti tänään kotimatkalle, ja meillä alko FREIZEIT! Sitä juhlistin mönkimällä läppärin ja Fazerin sinisen kanssa yläpunkkaani. Huonekamu sen sijaan päätyi toiseen yhtä hyvään vaihtoehtoon, eli päiväuniin. Herätys oli tänään 6:10, eli ei huono valinta sekään.

Keskiviikkona näköjään sutasin edellisen kirjoituksen sen verran kiireellä, että unohtu kertoa tästä duunista, hups! :) Tänne siis tulee viikottain ryhmiä, esim, luokkaretkille, ja ryhmille järjestetään erilaista toimintaa. Tämän viikon ryhmälle suunniteltiin mm. kiipeilyä ja "Erlebnis-tour" (eli "elämysretki", käveltiin ryhmänä mm. järvelle, Schweriner Seelle, joka on melkein tossa takapihalla. Järvi ja metsää, siinä on elämystä kerrakseen! :))) noei, on se oikeesti tosi nätti paikka!). Kiipeilypaikka on yhden talon takapihalla, eli kauas ei tarvitse lähteä. Otan joku päivä kuvan siitä hässäkästä, se on meinaan aika hieno! Vähän niinku leikkipuiston kiipeilyteline, mutta vaan aika paljon isommassa koossa. Teamerit, eli ohjaajat, suunnitelevat ja toteuttavat toiminnan ryhmälle, eli käytännössä hengaillaan lähestulkoon koko päivä ryhmän kanssa, vedetään leikkejä ja muuta toimintaa, autetaan ruokailuissa, vietetään lasten kanssa vapaa-aikaa, ym. Eli melkein kuin leirielämää!

Eilen, eli torstaina, oli suunnitelmissa mennä käymään kaupunki reissulla Schwerinissä, joka on lähin isompi kaupunki. Tämä alue, jossa Erlebnistage sijaitsee, on todella pieni, mutta parin kilometrin matkan päässä on juna-asema, josta pääsee mm. Berliiniin. Torstaiaamu alkoi sillä, että me teamerit valmistettiin lapsille aamupala (normaalisti joka päivälle on jaettu vastuuryhmät, jotka vastaa mm. keittiöstä, vessojen siivoamisesta, huoneiden siisteydestä ja lattioiden lakaisusta ym. Normaaliaamuina siis "Küche Dienst" hoitaa aamupalan valmistamisen ja pöytien kattamisen ym.) ja herätettiin lapset kuumalla kaakaolla. Aamupala syötiin piknik-tyyliin lattialla tyynyillä makoillen. Se oli sehr schön :) (mutta tarkotti aikasta herätystä meille....)

Aamupalan jälkeen lähdettiin patikoimaan parin kilsan matka juna-asemalle ja n. 10 minuutin junamatkan jälkeen oltiin Schwerinissä. Suunnitelmissa oli ostaa tarpeita illan Gala-dinneriä varten, jonka lisäksi lapsilla oli vapaa-aikaa kaupungilla. Lapset olivat saaneet edellisenä päivänä äänestää mitä ruokaa he haluavat viimeisenä iltana syödä, ja lisäksi lapset saivat valita ryhmän, mitä illallista varten tekee (alkupalat, pääruoka, jälkiruoka ja koristelu). Gala-dinner menu oli niinkin hulppea kuin salaattia ja yrttileipää, kananuggetteja ja perunalohkoja sekä jälkiruuaksi omenapaistosta! Koska lapsilla oli vapaa-aikaa, myös meillä oli kaupungilla vapaa-aikaa parin tunnin verran. Käytiin syömässä ja Katja esitteli miulle vähän kaupunkia.

Illalla valmistettiin hulppea illallinen nuggetteineen kaikkineen. Juomaksi tehtiin yltiömakeaa boolia, joka oli varmaankin virhe, koska kaikki muksut olivat illalla väsymyksestä ja sokerista aika villeinä... Onneksi ei nukuttu samassa talossa! Päivä oli ilmeisesti mieleinen, koska monet mainitsi illan purkuringissä, että kaupunki oli yksi parhaista jutuista koko viikossa (ja siihen muutamat lisäsi että kaikki muu oli ihan hanurista, paitsi shoppailu, hhm nice)

Tänään aamu alkoi siis jo aikaisin, kun aamupala oli jo seitsemältä, jonka jälkeen alkoi PUTZPARTY! Eli koko talon siivoaminen, jes, se oli hupia se! Varsinkin kun lapset oli myös niin innokkasti mukana. Kymmeneltä vilkuteltiin kuitenkin bussille Tchüssit, ja lyötiin ylävitoset teamer-tovereiden kanssa, vuoden eka kurssi kunnialla hoidettu! Ryhmän lähdön jälkeen hoideltiin vielä paperihommia, käytiin läpi ajatuksia ja opittuja asioita sekä hoideltiin kamoja paikoilleen.

Viikonlopusta en vielä tiedä, puhuttiin että jotain kivaa voisi tehdä! Ehkä jopa poistua alueelta pyörähtämään jossain muussa kaupungissa. Sanoin myös, että ois kai koettava kerran elämässä saksaksi dubattu leffa...... Katotaan mitä huominen tuo! :)

Elina

ps. toin ilmeisesti mukanani lumisateet Suomesta, tänään on satanut ripotellen pitkin päivää lunta. ARRRGGGH ajattelin että oisin päässyt lumesta hetkeksi eroon...

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Hengissä ollaan!

Ach so!

On ollut sellasta menoa ja meininkiä, ettei ole edes konetta kerennyt aukaisemaan! Kaikista etukäteispeloista huolimatta selviydyin sunnuntaina Lübstorfiin ja matkan ehdottomasti eksoottisin kokemus oli Lappeenrannan lentokenttä. Jaa miksi? no, ei ainakaan tarvinnut pelätä menevänsä väärään koneeseen, kun ovia oli yksi ja koneita tasan yksi koko kentällä.... Juna-asemalla minua vastassa oli harkkaohjaajani Christin, jonka kanssa ajeltiin lyhyt matka talolle. Täällä asustellaan kodikkaassa kommuunitalossa, tällä hetkellä meitä teamereita on täällä vain 4, mutta ensi viikolla on kuulema tulossa lisää porukkaa talolle, cool! Talo on melko persoonallinen ja kodikas, muistuttaa vähän vanhaa kunnon Vitsaita (kotikulmien tytöt tietää mitä tarkoitan ;--))

Heti sunnuntaina pääsin mukaan tämän viikon suunnitteluun. Tällä viikolla täällä on temmeltänyt luokallinen porukkaa: 28 11-14-vuotiasta lasta ja kaksi opettajaa. Sekä tietysti me. Minä olen toiminut "apuohjaajana", ja olen tutustunut toimintaan katsomalla kahden muun teamerin työtä. Kieli on lasten kanssa ollessa pieni ongelma, mutta muutamat lapset yrittää kovasti aina välillä puhua minulle myös englantia, joka on super cool! Minulta on mm. kysytty saksa-englanti sekoituksella: "do you know Twilight?" ja "kennst du Justin Bieber?". Teamereiden kanssa kieli ei niinkään ole ongelma, koska molemmat puhuvat myös englantia, ja miun ruosteinen saksakin alkaa pikku hiljaa heräilemään.... Ymmärrän yleensä ainakin mistä puhutaan, ja sekin helpottaa jo paljon!

Tänään oli kiipeilypäivä, ja minäkin pääsin kokeilemaan naruissa roikkumista (ja olen myös oppinut kuinka kiipeilyvermeet puetaan päälle :---))! Se oli hirrrveen kivaa, vaikka sää onkin ollut kuin Suomen suvessa; vettä sataa ja plussa-asteita on pari. Tänään tehtiin kahta erilaista kiipeilytehtävää: "liaaneja" (n. 10 metrin (?) korkeudessa kulkee naru, jota pitkin kävellään käyttäen apuna yläpuolella olevia naruja) ja "siltaa" (n. 10 metrin korkeudessa kulkee silta, joka koostuu askelmista). Oli hurrrjan hauskaa!

Miusta tuntuu, että miun huonekaveri on käymässä kohta nukkumaan, ja huomenna on aikanen herätys, joten Bis Bald! :)

lauantai 5. tammikuuta 2013

huomennnaaaa !!!!

Viimenen ilta Suomessa, huomenna tähän aikaan oon jo jossain päin Saksaa (toivottavasti)! Lento lähtee huomenna 07:25 Lappeenrannasta ja Berliinissä pitäisi olla jo aamulla kymmenen jälkeen, huisiaaa!! Onneksi ei jännitä, kuin ihan muutama hassu juttu vaan:
a.) Lappeenrannan lentokenttä?? oon kuullut huhua, että se toimisi ihan hyvin, ja joskus olen jopa muutaman koneen nähnyt. Mutta, oikeesti, lähteekö sieltä mikään ilmaan?
b.) Jos pääsen Lappeenrannasta ilmaan, selviydynkö Riikan välilaskusta Berliinin koneeseen? Vai onko soitettava koululle, että tuli pari muuttujaa ja teenkin harkan Latviassa....
c.) Onko mukana kaikki tarvittavat kamat??
d.) Jos ei niin rinkka on ainakin aika täysi, kuinka monta raivaria saan kun yritän raahata sitä pitkin Berliiniä?
e.) Löydänkö ylipäätään Lübstorfiin asti, missä harkkapaikka sijaitsee?
Tiivistettynä: Ei jännitä yhtään :----)

Forecan täsmäsää näyttää Lübstorfiin vesisadetta ja plussa-asteita. Lunta ei sentään pitäis olla! Siispä kun muut Brasiliaan ja Thaimaaseen menijät oli blogien mukaan pakkaillu aurinkorasvaa ja bikinejä, miun rinkasta löytyy goretexiä ja vaelluskengät. Eiköhän näillä eväillä pärjätä!

Nyt jänskäillään vielä huomista! Jos en matkalla eksy/joudu ryöstetyksi/siepatuksi/muuta vastaavaa, palaillaan asiaan Saksan puolelta!

Elina